Mihin ratkaisukeskeinen keskusteluapu sopii / missä voin auttaa?

Ratkaisukeskeinen lyhytterapia on hyödyllistä vaikeissa tilanteissa, joissa ajatukset tuntuvat pyörivän kehää eikä itse tunnu löytävän tietä eteenpäin. Tilanne voi heijastua myös kehoon ja uneen. Ratkaisukeskeinen terapia sopii mm. ahdistuksen, kriisitilanteiden, stressin, traumojen sekä surun tai huolten käsittelyyn. Omaa näkökulmaa voi olla vaikea vaihtaa tai nähdä vaihtoehtoja olemassa olevan tilanteen sijaan. Sellaista tukea voi tarvita esimerkiksi vanhemmuudessa, parisuhteissa, emotionaalisessa resilienssissä tai oman ajattelun kehittämisessä kohti parempaa itsereflektiota ja elämäntyytyväisyyttä.

Erityisen hyvin ratkaisukeskeinen lyhytterapia toimii, kun olet valmis tarkastelemaan omia näkökulmiasi ja olet motivoitunut oppimaan ja kokeilemaan uusi tapoja toimia ja ajatella.

Ratkaisukeskeinen keskusteluapu, tai lyhytterapia, ei tarjoa sinulle valmiita vastauksia vaan ratkaisukeskeiseen viitekehykseen perustuvaa aktiivista ja vuorovaikutteista fasilitointia muokkaamaan ajatteluasi joustavammaksi, ja auttaa sinua löytämään itse vastauksia. Usein myös keho reagoi stressiin ja pitkäaikaiseenkin henkiseen kuormitukseen, halutessasi voin auttaa myös kehomieliyhteyden vahvistamisessa ja opettaa keskushermostoa vapauttavia harjoituksia, jotka osaltaan tuovat tasapainoa tunne-elämään ja kehoon turvallisuuden tunnetta.

Mihin ratkaisukeskeinen lyhytterapia ei sovi /missä en voi auttaa?

Jos sinulla on mielenterveyden tai persoonallisuuden häiriöitä tai -sairauksia, jotka vaativat KELA-korvattua psykoterapiaa, oikea osoite on psykiatri tai psykoterapeutti.

Tällä hetkellä otan vastaan vain täysi-ikäisiä ja keskityn yksilölliseen keskusteluapuun.

Kuinka kauan ratkaisukeskeinen lyhytterapia/-valmennus kestää?

Ratkaisukeskeinen keskustelu on tehokasta ja tulokset näkyvät nopeasti. Yleensä lyhytterapia ja coaching kestävät 3–20 kertaa. Kesto on kuitenkin yksilöllinen ja riippuu siitä miten usein ja minkälaista sparrausta ja kuuntelijaa kaipaa arjen tilanteisiin. Yksikin kerta voi jo avata ajattelua niin, että löytyy haluttu suunta tai työkaluja työstää itse eteenpäin. Toisaalta lyhytterapian jo loputtua voi halutessaan sparrailla satunnaisesti. Tarkoitus on antaa työkaluja ja uskoa rakentaa toivottu muutos. Kun rohkeutta ja keinoja edetä itsekseen on riittävästi, voimme lopettaa tapaamiset. Useimmiten voimavarat löytyvät itsestä nopeammin kuin kuvittelisikaan.

Kuinka monta kertaa kannattaa ottaa somaattisen harjoittelun tunteja?

Somaattinen harjoittelu voi tarkoittaa muutamaa kertaa, joilla opitaan kehon ja mielen yhteistyön keinoja työkaluksi arkeen. Se voi myös tarkoittaa isompaa määrää harjoituksia ja pidempää kehon avaamista ja tunteiden tunnistamisen opettelua tai hermoston ja kehon rentouttamisen opettelua. Se voi myös tarkoittaa säännöllistä meditaatio- tai hengitysharjoitusta ohjatusti.

Jos somaattinen harjoittelu kiinnostaa, kannattaa kokeilla ja päättää matkan varrella, mikä on Itselle sopiva määrä.

Säännöllisempi ja syvällisempi harjoitus voi avata kehoa ja rakentaa hermostoon resilienssiä sekä olla sukellus mielen ja kehon yhteyteen. Jooga terapeuttisena välineenä sopii osalle loistavasti ja sitä voi käyttää ennalta ehkäisevänä keinona. Silloin kannattaa rakentaa sopivin aikavälein toistuva säännöllinen harjoitus. Kehossa trauma säilyy kauemmin – kun mieli on jo käsitellyt asiat, voi keho edelleen reagoida tilanteissa automaattisesti opitulla tavalla. Keho muistaa ja sitä on käsiteltävä lempeästi.